Digitaalisen markkinointiviestinnän tuloksellisuus

Olin viime viikolla tuomaroimassa vuoden tuloksellisimpia digitaalisen markkinointiviestinnän toimenpiteitä Grandone kilpailussa. Kilpailu on Suomen vanhin ja arvostetuin digitaalisen markkinointiviestinnän kilpailu. Lähetettyjä töitä selatessa huomasin muutamia tärkeitä asioita ja haluankin nostaa ne esiin.

1.Termit ja mittaaminen
Alalla tuntuu olevan monta käsitystä tuloksellisuudesta. Äkkiseltään laskettuna löysin lähetettyjen töiden joukosta noin kolmekymmentä erilaista termiä joilla tuloksellisuutta ”yritettiin” mittauttaa (valehdella tuomareille ja asiakkaille). Mutta kuitenkin hyvin harva pystyi kertomaan euromääräisiä tuloksia. Markkinaosuus oli vain harvoissa töissä mittarina. Brändimittarit? Ei, ei niitäkään. Klikkauksia, impressioita, seuraajia ja käsittämättömiä ROI laskelmia. Hulluutta.

2.Määrä
Tulokselliseen kategoriaan lähetettiin noin neljäkymmentä työtä. Neljäkymmentä! Äkkiseltään laskettuna Suomessa on noin sata sopivan kokoista mainostoimistoa, jotka voivat tehdä isoille toimijoille markkinointiviestintää. Tämä tarkoittaa sitä että vain alle puolesta on lähetetty töitä kilpailuun. Todellisuudessa se vielä tarkoittaa sitä että vain kaksikymmentä toimistoa uskalsivat lähettää työnsä kilpailuun. Siis vain kaksikymmentä toimistoa uskaltaa sanoa tekevänsä tuloksellista digitaalista markkinointiviestintää.

Kysymys onkin: onko tuloksellisuus unohdettu kokonaan digitaalisen markkinointiviestinnän tekemisestä? Esitettyjen tuloksien perusteella, kyllä on!

Toivon että ensi vuonna lähetettyjen töiden määrä on vähintään kolminkertainen. Eihän sitä digi digiä muuten kannata tehdä.
ROI markkinointiviestinta