Henkilöbrändi on vain yksi työkalu muiden joukossa

Brändi tarkoitti alunperin merkkiä, jolla omistettiin jokin tietty asia (esimerkiksi karjaa). Myöhemmin brändiä on muotoiltu erilaisiin määritelmiin ja sitä on yritetty johtaakin erilaisilla opeilla. Brändiä onkin yritetty määritellä yhteen lauseeseen varmaan useammin kuin taidetta. Yksi suosituista brändin määritelmistä on Marty Neumeierin “Brändi on ihmisen musta-tuntuu mielikuva tuotteesta, palvelusta taikka yrityksestä”. Tuo lienee aika totta. Nykyään tuohon määritelmään voidaan lisätä myös henkilö listan jatkeeksi.

Henkilöbrändi ei ole mikään uusi asia, mutta se miten siitä nykyään puhutaan on hieman huolestuttavaa. Miksi puhumme henkilöbrändistä kuin hopealuodista?

Henkilöbrändi

Miksi kaikkien pitää olla Henkilöbrändejä isolla H:lla?

Ymmärrän hyvin että jokainen tuote, palvelu taikka yritys tarvitsee oman bloggarin, rokkitähden, fitness-mallin, tumman ja pitkän keikarin taikka vaikkapa salaperäisen filantroopin?  Näin brändi saa näkyvyyttä.

Mutta miksi peruspuurtamista ja taustalla työtätekeviä ihmisiä ei arvosteta? Miksi kaikkien pitää olla keikaroimassa messuilla, seminaareissa ja blogeissa? Voiko yritys onnistua jos kaikki sen työntekijät tekevät sosiaalisessa mediassa markkinointia eivätkä muotoile esim. tuotetta, palvelua tai konsepteja?

Esimerkiksi jos yrityksessä on kymmenen henkilöä, niin yhden pitää olla näkyvä henkilöbrändi ja muiden tehtävä on huolehtia siitä että tuote ja palvelu on kunnossa (kärjistetysti). Mutta entäs jos tämä suhde muutetaankin muotoon että viisi henkilöä on sosiaalisen median sankareita, käyvät seminaareissa ja käyttävät kaiken ajan bloggaamiseen? Kuka valmistaa tuotteen tai palvelun. Pyöriikö rattaat entiseen tahtiin?

HENKILÖBRÄNDÄYS EI OLE YRITYKSELLE KAIKEN TARKOITUS JA PÄÄMÄÄRÄ.

Henkilöbrändäys ei ole yritykselle kaiken tarkoitus ja päämäärä. Se on ikävä kyllä raaka työkalu yritykselle, eräänlainen oman aikakautemme Stenu. Paljon taikasanoja, savua ja käsien vispaamista.

Henkilöbrändi ei ratkaise kaikkia ongelmia. Sahalla ei voi hakata nauloja, eikä vasaralla kääntää ruuvia. Kaikkeen tekemiseen on olemassa omat työkalut. Henkilöbrändi on vain työkalu, joka pitää olla jokaisella yrityksellä. Mutta jos yrityksellä on vain henkilöbrändejä, se ei varmaan omista muita palveluita kuin puhuvia päitä, ja niitä bisneksiä on Suomessa jo aivan liikaa.

 

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Yksittäiselle henkilölle on viisasta, ja jopa tuottoisaa, lähteä henkilöbrändäämään itseään. Siinä onnistuessa ei välttämättä tarvitse enää tehdä töitä muiden leivissä, kuten joillekin harvoille on näin käynyt. Mutta miten yritykset sitten tästä voivat hyötyä?

Jos yritys haluaa nostaa henkilöbrändejä esille yrityksessään sen pitää valmistautua antamaan tukea ja resursseja ja taipua rohkeutta vaativiin muutoksiin.

  1. Jos yritys ei anna TUKEA henkilöille, joista se toivoo tulenkantajia ja sateentekijöitä, ei henkilöbrändejä synny. Ilman vahvaa tukea ja ymmärrystä muutoksen vaativuudesta ei uuden synnyttäminen ole mahdollista.
  2. RESURSSIT pitää jatkossa allokoida niin että henkilöiden nykyinen työvastuu siirretään pois ja uudelle tekemiselle syntyy enemmän aikaa. Kaiken uuden synnyttäminen vie enemmän energiaa kuin vanhan pyörittäminen
  3. Yrityksen pitää olla valmis ROHKEISIINKIN TEKOIHIN kun heittäytyviä henkilöbrändejä päästetään irti. Kyse on loppujen lopuksi isommasta rohkeudesta kuin mainoskampanjan hyväksymisestä. Ollakseen mielenkiintoinen henkilö pitää olla rohkeutta erottua massasta. Ja tuo erottuminen on yrityksille se vaikein rohkeuden askel.

Tee valintasi

Tärkeää on myös tunnistaa itsessään että haluaako tehdä kyseistä työtä. Kysehän on samanlaisesta asiasta kun lapsena halusit olla vimmatusti rokkitähti tai huippu-urheilija. Kovin moni meistä ei siinä kuitenkaan onnistunut kovasta halusta ja opeista huolimatta. Henkilöbrändäyskin on vain joillekin harvoille se OIKEA VALINTA. Henkilöbrändi on vain yksi työkalu muiden joukossa

– Kirjoittaja on entinen urheilijalupaus ja taidekoulun dropout.