Mainostoimisto keksi internetin

Tämä on vastaus pääsihteerin bloggaukseen.

Internet ”keksittiin” noin 80-luvulla, tai no vähän aikaisemmin riippuen kuinka lasketaan. Sen jälkeen internetin kehitys eteni verkkaisesti ja alku oli vain kotisivun omaisia tekeleitä ja pienehköjä hakemistoja. Vuosien vierähtäessä ymmärrettiin nopeastikin että verkossa voisi myydäkin jotain ja näin mainonta astui mukaan kuvioihin. Siitä käynnistyi internetin kova kehitys. Mainonnan kautta virtaava raha sai aikaan räjähdysmäisen investointien kierteen ja kasvun, aina kuplaksikin asti. Mainoksia tuottavat toimistot olivat keksimässä nykyisin tuntemaamme internetiä. SE ON SIIS TOTTA. Siinä Ville oli oikeassa. Ilman markkinointiviestintää puhuisimme varmasti vieläkin analogisista hakemistoista, jotka vain käännettiin digitaalisiksi. Mutta se mitä sen jälkeen on tapahtunut on paljon oleellisempaa.

Polarisoitunut kehitys

Nykyään tilanne on polarisoitunut kun katsoo internetin kehitystä. Pitkään aikaan ei ole pärjännyt ”pelkällä” mainonnalla. On luotu uusia toimintamalleja ja palveluita internetin ympärille, ja seuraava aaltokin IoT on myös tuloillaan. Näitä palveluita rakentavat IT-talot ja heidän pikkuveljensä digitaaliset toimistot ja palvelumuotoilutoimistot. Toisella puolella on taas media- ja mainostoimistokenttä ja sen pikkuveljet, tuotannolliset tahot. Tämä puoli on erikoistunut markkinoimaan kehitettyjä palveluita ja liikuttelemaan ihmisvirtoja verkossa. Nämä kaksi tahoa ovat samalla hiekkalaatikolla leikkimässä asiakkaan rahoilla. Toinen siis kehittää palveluita ja toinen liikuttaa niitä eteenpäin. Mutta onko tässä mitään järkeä?

ONKO TÄSSÄ MITÄÄN JÄRKEÄ ETTÄ NÄMÄ TAHOT TAISTELEVAT TOISIAAN VASTAAN? VARSINKIN JOS AJATTELEMME TÄTÄ ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA?

Palataanpa vielä vähän taaksepäin ja kerrataan faktoja.

Toinen asia minkä mainostoimistot keksivät on iterointi, ketterän kehittämisen. Yleinen mielikuva siitä että mainostoimistoissa ei testata konsepteja, ideoita taikka palvelukonsepteja on väärä. Se että testaaminen, ketterä kehittäminen taikka Scrum-metodeilla tekeminen on yksin omaa IT-talojen keksimä on täysin väärä. Se on suoraan kopioitu mainostoimiston maailmasta. Mainostoimistot ovat testanneet kuluttajilla tuotteita, palveluja ja konsepteja jo viime vuosisadan alusta asti. Tästä on jopa kirjoitettu monia kirjoja ja ehkä kuuluisin tämän koulukunnan edustaja on vanha kettu David Ogilvy, CBE. Ogilvy perusti kokonaan ammatinharjoittamisensa tiedolle, jonka hän oli oppinut työskennellessään tutkimuksien parissa. Tieto yhdistettynä luovaan asiakasymmärrykseen tekivät Ogilvista aikakautensa tehokkaimman markkinointimiehen.

Loppuasiakkaiden aivoituksien tutkimisessa ja tekemisen metodeissa ei siis pitäisi olla suurtakaan eroa kun vertaillaan näitä kahta suunnittelevaa toimistotahoa. JOS NÄIN ON, NIIN MIKSI SIIS VERTAILEMME TOIMISTOJEN NIMIKKEITÄ? Ketä kiinnostaa millä nimellä mikäkin toimisto kulkee? Tärkeämpää on tietää millä kaavalla tuloksia syntyy asiakkaalle.

Onnistumisen kaava

Hyvää suunnittelua tekevä toimisto ymmärtää että asiakkaille voidaan tuottaa LISÄARVOA vain seuraavilla palveluilla: MUOTOILULLA JA MARKKINOINTIVIESTINNÄLLÄ.

Nykytilanne on siis polarisoitunut, jonka takia muotoilua ja markkinointiviestintää suunnitellaan eri tahoilla. Toisaalta huudetaan että pitäisi muotoilla uusia palveluita ja tuotteita, jotka pelastavat liiketoimintasi. Toisaalta taas meuhkataan että vain mainonta luo kassavirtaa. Molemmat tahot ovat oikeassa ja väärässä. Vain molempia asioita simultaanisesti kehittämällä päästää ideaalitilanteeseen, jossa tuloksena syntyy voittavia palveluita, tuotteita ja konsepteja. Se että raha investoidaan vain toiseen puoliskoon on turmioksi mille tahalle liiketoiminnalle.

muotoilu-markkinointi

1. MUOTOILUN on tarkoitus tehostaa kohtaamispisteiden vaikutusta vastaanottajaan. Kyse voi olla tuotepakkauksesta, kivijalan asiakaspalvelusta, ilmeen elementeistä taikka digitaalisista palveluista ja sovelluksista. Kaikki nämä ovat muotoiltavissa niin että ne edesauttavat kuluttajan kohtaamista yrityksen kanssa. Mutta, tämä ei riitä. Pitää ymmärtää että kukaan ei koskaan tule löytämään tuotettasi tai palvelujasi pirstaloituneessa mediakentässä ilman että se joko löytyy tai on tarpeeksi mielenkiintoinen tarinaltaan.

2. MARKKINOINTIVIESTINNÄN tarkoitus on tuottaa merkitystä yllä mainittuihin kohtaamispisteisiin. Kohtaamispisteet jäävät ontoiksi, binääreistä koostuneiksi palveluiksi ja tyhjiksi lupauksiksi jos niihin ei puhalleta sielua. Kohtaamispisteisiin pitää suunnitella sisältöä, joka saa kuluttajan tuntemaan sen omakseen ja muistamaan sen vielä huomenna. Tarinat ja kokemukset ovat markkinointiviestinnän oleellisimmat keinot yhdistettynä keinoihin joilla nämä asiat löydetään universumista.

Muotoilun ja markkinointiviestinnän
sitovat yhteen ymmärrys tiedosta

Muotoilun ja markkinointiviestinnän pitää hyödyntää tietoa. Se on selvää. Muuten kumpikaan ei tietenkään toimi, ei erikseen eikä yhdessä. Tottakai tietoa saadaan nykyään helpommin kuin ennen, mutta siitä ei pidä hämääntyä. Edelleenkin on tärkeää MITÄ TIEDOLLA TEKEE. EI MITEN JA MISTÄ SITÄ SAA. Anssi Vanjokikin toteaa samansuuntaisesti Helsingin Sanomien artikkelissaan mitä tiedolla pitää tehdä.

” MARKKINOINNIN UUSI LUOVUUS PERUSTUU TILASTOLLISEN YMMÄRRYKSEN SEKÄ PSYKOLOGIAN JA SOSIOLOGIAN MALLIEN SOVELTAMISEEN LIIKETOIMINNAN POHJAKSI.”

Tieto sitoo muotoilun ja markkinointiviestinnän täydelliseksi malliksi. Mutta tieto ei saa nousta päärooliin, koska ilman täydellistä muotoilua taikka markkinointiviestintää tieto on täysin hyödytöntä. Tietoa pitää käyttää hyödyksi, ei olla sen vanki.

Todellinen ymmärrys

Se mitä haluaisin nähdä tulevaisuudessa tapahtuvan on se että asiakkaiden ymmärrys muotoilusta ja markkinointiviestinnästä kasvaa. Toivon että työtä tehdään oikeastikin niin että molemmat puolet otetaan huomioon ja tarvittavat osaajat kutsutaan paikalle. TOIMISTON TITTELISTÄ RIIPPUMATTA ASIAKAS TARVITSEE TOIMIVIA YHTÄLÖITÄ. Yllä oleva on minun näkemykseni asiasta.

Omasta mielestäni Digitalist Networkin tavoite on rakentaa tätä ymmärrystä. Hämmentämällä asiakkaita lisää syyttelyllä, emme pääse yhtään parempaan lopputulokseen. Sormella osoittaminen ei toiminut hiekkalaatikollakaan, eikä se toimi nytkään. Rakennetaan parempia yhtälöitä joilla asiakkaat saavat rahoilleen vastinetta. Toivottavasti pääsihteerikin allekirjoittaa tämän ajatuksen.