Selittämätön paha

Jokainen varmaan tietää tarinan viidesta apinasta häkissä.

Tarinan mukaan häkissä on viisi apinaa. Häkissä on myös keskellä tikapuut ja niiden yläpuolella roikkuu banaaniterttu. Yksi apinoista päättää lähteä lähestymään tikapuita saadakseen itselleen banaaneja. Samalla hetkellä muita apinoita suihkutetaan jääkylmällä vedellä. Ensimmäinen apina saa banaanin ja muut saavat jääkylmän suihkun. Sama toistuu uudestaan ja uudestaan. Jonkin ajan kuluttua apinat ymmärtävät että näillä kahdella asialla on yhteys. Jos yksi apina hakee banaanin, muut saavat kylmän suihkun. Tästä seuraa että aina kun yksi apina lähestyy tikapuita, muut estävät sitä. Jonkin ajan kuluttua kukaan ei enää lähesty tikapuita.

Seuraavaksi häkistä poistetaan yksi apina ja sen tilalle tuodaan uusi apina. Uusi apina äkkää nopeasti että banaaneja olisi tarjolla. Juuri kun uusi apina alkaa lähestyä tikapuita, muut apinat ryntäävät apinan kimppuun ja vetävät sen pois tikapuiden lähettyviltä. Apina on ymmällään, mutta päättää yrittää pian uudelleen. Sama lopputulos, paitsi hieman kovakouraisemmin.

Seuraavaksi häkistä poistetaan taas yksi vanhoista apinoista ja tilalle tuodaan uusi apina. Sama asia toistuu. Toiset apinat estävät uutta apinaa poistumasta häkistä.

Sama proseduuri toistetaan kunnes häkissä on vain uusia apinoita.

Häkissä on nyt viisi uutta apinaa, joista jokainen pelkää lähestyä tikapuita. Paniikinomaisesti ne vain kyhnöttävät häkin reunamilla. Yksikään häkin apina ei ole saanut pisaraakaan vettä niskaansa. Ne eivät siis edes tiedä miksi ne eivät saa lähestyä banaaneja.

Tarina on klassikko ja sillä yleensä kuvataan ihmisten käytöstä ja varsinkin kuinka ihmiset käyttäytyvät organisaatioissa.

Haluaisin käyttää samaa vertausta myös mainonnan käsitteeseen. En siis toimialaan taikka mainostoimistoihin, vaan mainonnan käsitteeseen.

Harvat eivät osaa selittää järkevillä perusteluilla että miksi mainostaminen on huono asia. He vain toteavat että se on paha asia. Järkisyitä on vaikea löytää. Näin on käynyt, koska kukaan ei ole pitkään aikaan kysynyt miksi mainostaminen ON paha asia. Näin vain on, koska jotkut muut ovat niin sanonut jossain, ehkä internetissä.

Miksi mainostaminen on selittämättömän paha asia?

Keskustellaan twitterissä

Ps. Kirjoittaja on itsekin sanonut että on olemassa liian paljon huonoa mainontaa ja ymmärtää hyvin että mainostaminen EI ole ratkaisu kaikkiin yrityksen haasteisiin. Kirjoitta myös tiedostaa että mainostamisen huono maine voi johtua mainostoimistoista ja niissä työskentelevistä ihmisistä.

		
		
			

Uutinen on idea

Muutama vuosi sitten osallistuin Eurobest festivaaleille jossa yhtenä puhujana oli Publicis konsernin CCO. Hänen puheensa ydin oli heidän luovan työn työkalu Press Release Kit.

Työkalu tarkoitti käytännössä sitä että jokainen suunniteltu idea piti pukea tiedotteen muotoon. Tiedotteen lisäksi suunnittelijoiden piti kirjoittaa myös mahdollisten seuraamuksien skenaariot auki. Mitä tapahtuisi kun journalisti saisi tiedotteen käsiinsä? Minkälaisen otsikon journalisti kirjoittaisi? Mitä ihmiset kommentoisivat kun lukisivat uutisen? Miten vastavoimat kommentoisivat uutista? Ideoita ei siis arvioitu esimerkiksi videon käsikirjoituksen taikka visuaalisen idean perusteella vaan niiden mahdollisen uutisarvon kautta.

Tämä yksinkertainen työkalu on vihdoin myös rantautunut suomalaisten toimistojen käyttöön. Tänä vuonnakin olemme nähneet jo useita esimerkkejä, joissa tätä työkalua on käytetty suunnittelun perustana.

Olemme huomanneet että presidentti on uutisen arvoinen asia. Siksi presidenttiä on jo käytetty kaksikin kertaa eri markkinointiviestinnän teoissa; Älä kerro Martille ja Autaihmistä.fi kampanjoissa. Myös perinteiset julkkiksetkin sopivat uutisen alustaksi. Tämä todistettiin KISSin saapuessa vierailulle ja myös Cannesissa palkitussa Valion mainoksessa.

otsikot

Mikä sitten tekee hyvän otsikon joka leviää verkossa? No, siihen auttaa tällä viikolla julkaistu uusi tutkimus joka selvittää jaetuimmat otsikot.  Uutisideoiden tärkein osa onkin otsikko ei slogan. Harvemmassa uutisessa katsos puhutaan sloganista.

Tästä pääsemmekin vihdoin asian ytimeen. Onko uutisissa näkyminen tarpeeksi, jotta eurot alkaisivat vaihtaa omistajaa? Toinen yhtä tärkeä kysymys on se milloin ihmiset ymmärtävät että uutiset ovat muuttuneet puhtaaksi mainonnaksi?

Uutisrikasta kesälomaa ja katso kuvat täältä.

 

Mielenkiintoinen viikko 48

Poikkeuksellisesti bloggaan tällä kertaa päivittäisestä työelämästä markkinointiviestinnän toimistossa. Tämä viikko oli erittäin kiireinen mutta täynnä niin mielenkiintoisia tapahtumia. Alla muutamia asioita mitä tapahtui ja mistä voi olla ylpeä. Kiitos koko toimiston väelle ja asiakkaille loistavasta työstä.

Viikko alkoi mukavalla uutisella Kela on valinnut dynamo&sonin yhteistyökumppanikseen. Tätä on mahtavaa lähteä tekemään asiakkaan sekä erittäin hyvien yhteistyökumppanien kanssa.

Slush16 tapahtuma järjestettiin jälleen kerran Helsingissä. Odotettu tapahtuma keräsi noin 17 000 henkilöä pöhisemään yhteen paikkaan tulevaisuuden liiketoiminnasta ja uusista ideoista.

Vierailimme perehtymässä uusimpiin startuppeihin, trendeihin ja kuuntelemaan mielenkiintoisimmat puheet. Kirjoitan niistä varmaan myöhemmin.  Tapahtumassa oli myös useita dynamo&sonin tekemiä töitä nähtävillä.

Nokian osastolle olimme suunnitelleet Virtual Reality demon, jolla lanseerattiin Nokia Innovation Platform.

Slushin päälavalla (Founders Stage) julkaistiin Rovien spinoffina syntynyt yritys Hatch. Olimme tekemässä lanseeraukseen materiaaleja, alla lanseerausfilmi ”the Game Changer”.

Slushissa oli myös muutamia startup-yrityksiä, joille olemme tehneet töitä. Esimerkiksi Wibe Academylle suunnittelimme markkinointiviestintää ja visuaalisen ilmeen.

Torstaina oli kansainvälinen AIDS päivä. Teimme päivää varten filmin sosiaalista mediaa varten. Video levisikin ihan mukavasti sosiaalisessa mediassa.

Loppuvuosi tuleekin menemään mukavien uusien projektien kimpussa ja tiedän että yhtä loistavaa materiaalia on tulossa ulos.

Hyppää mukaan.

Aikamme mainossyöpä

Ajankuva on se että asikaskokemuksesta ja asiakasymmärryksestä puhutaan paljon. Se on hyvä. Toivottavaa on että tuo puhe johtaa tekoihin. Monissa firmoissa näin onkin jo käynyt ja ajattelu on johtanut muutokseen sekä yrityksen sisällä että ulkoisestikin.

Harmittavaa on että kyseinen ajattelu ei näy markkinoinnissa oikealla tavalla. Jo pitkään näkynyt trendi ”kysyimme asiakkailta ja laitoimme heidät mainokseen” -idea on levinnyt todella laajalle.On kuitenkin kysyttävä että kannattaako tuosta ideasta tai insightista maksaa kenellekään? Viesti on erittäin yksinkertainen ja toteutukseen yleensä vaaditaan kamera ja suljinta painava henkilö.

Anteeksi jos tämä loukkaa markkinointitiimiäsi. Mutta tuosta ei pidä maksaa. Tuon pitäisi olla se lähtötaso, josta mennään eteenpäin. Ideoihin jotka erottavat sinut kilpailijasta ja jättävät muistinjäljeen.  Tuo ei erota eikä jätä mitään jälkeensä.

Ensi kerralla kun olet laittamassa kuluttajia mainokseen ja viestisi on ”kysyimme kuluttajilta” mieti onko se oikeasti hyvä idea.

Näe heikkoudet ominaisuuksina

Törmäsin ihan mahtavaan minidokumenttiin tällä viikolla. Dokumentti kertoo suppeasti ajateltuna Volkswagenin vanhoista mainoksista. Hiukan avarammin ajateltuna taustalla ja kaikessa tekemisessä on toisenlainen kulma. Erittäin tarkkaa ymmärrystä markkinasta ja miten erottaudutaan positiivisesti kilpureista. Näin yksinkertainen ajattelu poistaa loissaolollaan. Monimutkaista luullaan arvokkaammaksi.

Kannattaa investoida kaksikymmentä minuuttia tämän katseluun.

Zig Zag.

Markkinointiviestinnän vastakkainasettelu

Olen ymmälläni. En ole varma onko meidän markkinointviestinnän päättäjillä nyt oikein selvät sävelet mitä tuleman pitää. Edellisten kahden viikon aikana on pidetty kaksi erittäin mielenkiintoista seminaaria, joissa on puhuttu markkinointiviestinnästä. Ensimmäinen oli Nordic Business Forum ja toinen Sanoman järjestämä Get Tomorrow tapahtuma.

Mielenkiintoista tästä tekee se että juuri enempää vastakkainasettelua ei voisi olla. Toisessa julistetaan että mainonta kuolee ja toinen väittää että mainonta on ainoa järkevä investointi tulevaisuutta varten. Molemmissa todennettiin väittämiä erilaisilla tutkimuksilla ja käppyröillä.

Scott Galloway

Gallowayn esitys oli mahtavan energinen, pystyin tuntemaan syljen kasvoillani vaikka katsoin esityksen jälkikäteen striimiltä. Mies on loistava esiintyjä. Esityksen energisyyden lisäksi olen samaa mieltä näistä esityksessä esitetyistä faktoista:

  1. Ihmiset eivät halua nähdä mainoksia palveluissa (netflix), mutta se ei tarkoita sitä että ihmiset eivät halua nähdä mainoksia missään muodossa
  2. mediatoimistot ovat kusessa, mainosrahat ovat siirtyneet Googlelle ja Facebookille
  3. Perinteinen mainonta ei ole enää ainoa tapa tehdä markkinointiviestintää (pitkään aikaan)
  4. Huono mainonta joutuu käyttämään moninkertaisesti enemmän rahaa näkyvyyteen kuin hyvä mainonta

Ethan Decker

Deckarin esityksen voit katsoa alla olevasta linkistä. Esitys ei ole niin hurmoksellinen kuin Gallowayn, mutta kannattaakin tarkastella sisältöä elekielen ja huutamisen sijaan. Tärkeimpänä nostaisin esiin tutkitun faktan (kaavan), jonka mukaan esimerkiksi FMCG kategoriassa yhden ja kahden ostokertojen määrä merkitsee melkein 50% kaikesta myynnistä. Ethan väittää että tuo 50% johtuu mainonnasta. Kolmen tai useampi ostokerta voi kertoa lojaliteetista ja se koostaa loput 50% kokonaismyynnistä. Tätä on syytä miettiä.
markkinointiviestinta-vastakkainasettelu-2 markkinointiviestinta-vastakkainasettelu

Huom. vaikka esityksen ihmiset puhuvat mainonnasta, itse haluan käyttää sanaa markkinointiviestintä. Suomessa mainonta on jo henkisesti tapettu niin markkinointiviestintä pitää edes jollain tasolla päättäjän mielenkiinnon kirjoituksessani.

Yksinkertaista – Insanely simple (kirja-arvostelu)

Insanely Simple kirjan on kirjoittanut Ken Segal. Segal on toiminut TWBA/Chiat toimiston luovana johtajana ja vastannut muun muassa Applen markkinoinnista kymmenen vuoden ajan ja osallistunut myös i-tuoteperheen nimeämiseen.

Kirja käsittelee yksinkertaistamista. Apple yksinkertaisti monia asioita: tuotteita, palveluita ja markkinointia. Tärkein yksinkertaistaminen tapahtui kuitenkin ajattelun tasolla.

Kirjassa käsitellään 10 erilaista “yksinkertaista” teemaa, joiden kautta Segal peilaa Applen onnistumista ja tekemistä. Koostin alle kolme omasta mielestäni tärkeää kohtaa joista olisi apua suomalaisille yrityksille.

Suosittelen kirjaa kaikille markkinointiviestinnän parissa työskenteleville, eli toisin sanoen koko yrityksen henkilökunnalle ja varsinkin toimitusjohtajille.

Pienemmin

Yhteiskuntamme on rakennettu olettamuksella että isompi ja monimutkaisempi systeemi on tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. Kirjassa käydään monen esimerkin kautta, kuinka itse asiassa tekemällä pienemmin, syntyy enemmän.

Yksi esimerkki tästä on Steve Jobsin tunnettu ”tapa” poistaa ihmisiä neuvotteluhuoneista. Tämä yksinkertaisesti ei johtunut ilkeämielisyydestä taikka huonoista tavoista, vaan siitä että vähemmän ihmisiä saa enemmän ja parempia päätöksiä aikaiseksi, ja myös nopeammin.

Tätä ajattelua ei ymmärretä Suomessa. Se tarkoittaisi palavereissa olevien ihmisten määrien laskemista radikaalisesti. Näin eriäviä mielipiteitä syntää vähemmän ja päätöksiä syntyy nopeammin. Vahvempia ideoita saadaan aikaiseksi.

Pienempi joukko saa aina aikaiseksi isompia ja näkemyksellisimpiä ideoita kuin suuri joukko. Suuri joukko ihmisiä ei pysty luomaan näkemyksiä, vaan vain keskinkertaisia latteuksia. (Huom. ennen kuin kommentoit iteroinnista ja asiakaslähtöisyydestä, mieti vielä hetki.)

Rohkeammin

Pelosta ja rohkeudesta puhutaan alituiseen. Pelko on synonyymi tietämättömyydelle. Tätä tietämättömyyttä yritetään yrityksissä yleensä verifioida tutkimuksilla. Tutkimuksilla ja numeroilla halutaan varmistaa että kaikki kulmat on varmasti hiottu pois ja pysyä keskellä tietä.

Pelko väistyy vasta kun löydämme ”faktoja” turvaamaan epävarmuuttamme. Ikävä kyllä, pelko on yksinkertaisuuden vihollinen. Rohkeus taaseen on ennen kaikkea yksinkertaisuutta. Rohkeus on valmiutta toteuttaa asioita ilman että se verifioidaan jokaisella vastaantulevalla ihmisellä. Rohkeus on asenne joka ei suvaitse monimutkaisuutta. Rohkeus on selkein ja varmin tapa tehdä liiketoimintaa.

Kommunikoimalla

Viestinnästä on tullut nykypäivänä kova trendisana. Ja se toimiikin, kun se otetaan todesta aina johdosta lähtien. Jobs oli tunnettu huonohkoista tavoistaan kohdella alaisiaan (joka on eri asia), mutta vähintäänkin yhtä tunnettu tavastaan kommunikoida yrityksen ydintä sekä työntekijöilleen että muulle maailmalle.

Tämä video osoittaakin erittäin karismaattisen johtajan esittämässä yksinkertaisen strategian, idean ja eksekuution alaisilleen, ja vain 17 minuutissa. Työn suunnitteluunkin meni vain 8 viikkoa, pienemmällä väellä, vähemmällä vatuloinnilla. Miten yksinkertaista.

Mainittakoon vielä kyseisestä ”kampanjasta” sen verran että se käynnistyi 6kk ennenkuin koko tuote tuli edes kauppoihin. Samalla konseptilla jatkettiin myös seuraavat viisi vuotta. Tätä kutsutaan strategiaksi, jossa markkinointiviestintä on keskiössä (ei tukitoimintona). Siitäkin voisi ottaa oppia.

Lue tästä ilmainen kappale kirjasta

Osta kirja tästä.

Digitaalisen markkinointiviestinnän tuloksellisuus

Olin viime viikolla tuomaroimassa vuoden tuloksellisimpia digitaalisen markkinointiviestinnän toimenpiteitä Grandone kilpailussa. Kilpailu on Suomen vanhin ja arvostetuin digitaalisen markkinointiviestinnän kilpailu. Lähetettyjä töitä selatessa huomasin muutamia tärkeitä asioita ja haluankin nostaa ne esiin.

1.Termit ja mittaaminen
Alalla tuntuu olevan monta käsitystä tuloksellisuudesta. Äkkiseltään laskettuna löysin lähetettyjen töiden joukosta noin kolmekymmentä erilaista termiä joilla tuloksellisuutta ”yritettiin” mittauttaa (valehdella tuomareille ja asiakkaille). Mutta kuitenkin hyvin harva pystyi kertomaan euromääräisiä tuloksia. Markkinaosuus oli vain harvoissa töissä mittarina. Brändimittarit? Ei, ei niitäkään. Klikkauksia, impressioita, seuraajia ja käsittämättömiä ROI laskelmia. Hulluutta.

2.Määrä
Tulokselliseen kategoriaan lähetettiin noin neljäkymmentä työtä. Neljäkymmentä! Äkkiseltään laskettuna Suomessa on noin sata sopivan kokoista mainostoimistoa, jotka voivat tehdä isoille toimijoille markkinointiviestintää. Tämä tarkoittaa sitä että vain alle puolesta on lähetetty töitä kilpailuun. Todellisuudessa se vielä tarkoittaa sitä että vain kaksikymmentä toimistoa uskalsivat lähettää työnsä kilpailuun. Siis vain kaksikymmentä toimistoa uskaltaa sanoa tekevänsä tuloksellista digitaalista markkinointiviestintää.

Kysymys onkin: onko tuloksellisuus unohdettu kokonaan digitaalisen markkinointiviestinnän tekemisestä? Esitettyjen tuloksien perusteella, kyllä on!

Toivon että ensi vuonna lähetettyjen töiden määrä on vähintään kolminkertainen. Eihän sitä digi digiä muuten kannata tehdä.
ROI markkinointiviestinta

Viime aikojen paras mainos

Miksi mainos on niin hyvä?

Kyseessä on mainosfilmi joka lanseerasi Chrysler 200 mallin Super Bowlin aikana 2011. Filmi lennätti auton myynnin ennätyslukemiin ja nosti Chryslerin takaisin ihmisten mieliin. Mainos on äänestetty kuluttajien ja markkinointiviestinnän ammattilaisten mielestä yhdeksi parhaimmista mainoksista mitä on ikinä tehty. Alla koitan ruotia miksi näin tapahtui.

Imported from Detroit

Filmi lanseerattiin taantuman jälkeen ja se tarttui ajankohtaiseen puheenaiheeseen. Taantuma kiihdytti keskustelua kotimaisen ja ulkomainen tuotannon ympärillä. Chryslerillä oli tähän vastaus. Chryslerin lupaus (slogan) että valmistus tapahtuu Detroitissa on vahva, vahvempi jopa kuin tunnettu Made in USA. Deteroit sai taantuman aikana eniten siipeensä, siksi koko kansan sympatiat ovat sen puolella. Vertauksen vuoksi, samainen trendi saapui myös Suomeen. Esimerkkinä mainittakoon einesvalmistajien nykykampanjat.

Julkkiksen käyttö 

Julkkis on idea, sanotaan ironisesti. Mutta Eminen ei ole kuka tahansa julkkis. Chrysler valjasti Eminemin mainoksensa kasvoksi lainaten myös nerokkaasti hänen yhtä suurinta hittiäänsä. Eminem, Detroitin oma poika, edustaa tuhkimotarinaa ryysyistä rikkauksiin. Hän edustaa myös tiettyä niche-kohderyhmää; räppäreitä. Eminem toi uskottavuutta Chryslerille tässä kohderyhmässä ja samalla se nosti auton haluttavuuden jopa Cadillac Escaladen rinnalle, tosin Escalade on kolme kertaa kalliimpi. Jo yksinään tämä kohderyhmä voisi saada myynnin kasvuun. Oivaltavaa kohderyhmän puhuttelua.

Median käyttö 

Filmi lanseerattiin perinteisesti Super Bowlin aikana. Perinteisen 30 sekunnin sijaan mainos ajettiin kahden minuutin ajan, ollen näin ensimmäinen mainos jota esitetään näin pitkään. Maksimaalinen median käyttö mahdollisti vielä tehokkaamman tarinan kerronnan, eli pidemmän tarinan.

Sanojen käyttö

Käsikirjoitus puhuttelee oikeastikin kuuntelijaa. Kuvittele olevasi amerikkalainen vuonna 20012. Se puhuttelee vaikeuksissa olevaa kansakuntaa. Se tekee pesäeron itsensä ja ”toisen” välille, sanomatta kuitenkaan pahaa kilpailijoistaan. Ihmiset, varsinkin Amerikkalaiset, rakastavat langenneita sankareita. Detroit on se langennut sankari tässä tarinassa, ei auto. Mainos kertoo yrityksen arvoista, ei auton eduista.


Mainoksen käsikirjoitus

I got a question for you. What does this city know about luxury? What does a town that’s been to hell and back know about the finer things in life? I’ll tell you, more than most!

You see, its the hottest fires that make the hardest steel, add hard work and conviction. And the know how that runs generations deep in every last one of us. That’s who we are.

That’s our story. Now it’s probably not the one you’ve been reading in the papers. The one being written by folks who have never even been here. and don’t know what we’re capable of.

Because when it comes to luxury, it’s as much about where it’s from as who it’s for.

Now we’re from America – but this isn’t New York City. Or the Windy City. Or Sin City. And we’re certainly no one’s Emerald City.

This is the Motor City. And this is what we do.

Chrysler – Imported from Detroit.

Sibeliuksen elämä viivoilla

Sibeliuksen 150-vuotisjuhlat näkyvät nyt ympäri Suomea. Viimeisenä osana voidaan pitää Kansallismuseon ainutlaatuisen laajaa näyttelyä, joka käy läpi Jean Sibeliuksen koko elämän syntymästä kuolemanjälkeiseen elämään. Näyttelyn punaisena lankana toimivat ennennäkemättömät, säveltäjän käsin kirjoittamat nuotistot, jotka kuljettavat kävijän läpi poikkeuksellisen miehen elämän. Seuraavaksi piti vain kertoa näyttelystä maailmalle.

Tästä punaisesta langasta sekä Sibeliuksen tavasta yhdistää musiikki ja elämä saumattomasti yhteen syntyi ajatus Sibeliuksen elämänviivoista – kuvituksesta ja näyttelyn ilmeestä, jonka takana seisoo dynamo&son. Näille viivoille toimme kaikki Sibeliuksen elämän tärkeimmät tapahtumat. Säveltäjän työn ystävät voivat epäilemättä viettää hetken jos toisenkin yhdistäessään kuvia aitoihin tapahtumiin ja teoksiin.

”Sibelius. Jokainen nuotti pitää elää” on esillä Kansallismuseossa ensi vuoden maaliskuulle saakka. Vaikka olemmekin puolueellisia, aiomme silti mitä lämpimimmin kehottaa kaikkia ystäviämme piipahtamaan näyttelyssä. Väitämme, että meillä on paljon opittavaa mieheltä, joka näki musiikin väreissä ja sanoi:

”On kummallista, että minusta on tullut jotain, sillä elämässäni olen niin paljon tehnyt päinvastoin kuin pitäisi tehdä”

Tutustu näyttelyyn tästä

sibelius-näyttely