Löysästä löysään, viidessä minuutissa #5minstory

Suomalainen mies on siitä kova ja harvinainen yksilö, että hän väittää hoitavan työn kuin työn viidessä minuutissa. Olkoon kyseessä strategia, sisältömarkkinointi tai blogi. Kaikki hoituu. Ja pakkohan se on myöntää, strategian suunnittelun voi suorittaa ”löysästä löysään”, jopa viidessä minuutissa. Niinhän se maailmakin rakennettu. Rykimällä. Mennään näillä.

Kirjoitus, jos tuota sellaiseksi voi kutsua, on vastine Sani Leinon viiden minuutin haasteeseen. Olkaa hyvä.

Sisältömarkkinointi – oikein tehtynä

Myönnetään, otsikko valehtelee. Kysehän ei ole sisältömarkkinoinnista vaan markkinointiviestinnästä ja ennen kaikkea strategisesta osaamisesta, joka on toimeenpantu markkinointiviestinnän keinoin. Saanen esitellä, case hookoo.fi.

Vuonna 2013 HK:n verkkosivusto uusittiin perusteellisesti. Uudistuksen takana oli dynamoson. Uuden verkkosivuston suunnittelun ja toteutuksen taustalla oli selkeä näkemys siitä, mitä suomalainen ruokakulttuuri tarvitsee: liharuokien ystäville suunnatun ylivertaisen verkkopalvelun, joka palvelee ostopäätösten teossa, inspiroi ruoan valmistuksessa ja kertoo kaiken oleellisen niin lihantuotannosta kuin -käsittelystäkin. HK halusi osoittaa ja omia liha-asiantuntijuuden myös verkossa.

Vanhalta sivustolta kerätty data auttoi luomaan näkemyksen siitä, mitä kävijät odottavat uudelta verkkopalvelulta. Oleellinen osa uuden sivuston suunnittelua oli betatestaus, jonka avulla sivustoa voitiin kehittää käyttäjien kommenttien perusteella.

Verkkostrategia ja sisällöntuotanto

Oleellinen osa HK:n digitaalista strategiaa on jatkuva sisällöntuotanto sekä HooKoo.fi:hin että Facebook-sivuille. Verkkopalvelussa on melkein sata videota, joiden aiheet vaihtelevat lihantuotannosta ja lihankäsittelystä reseptiikkaan. Sivuston jatkuvasti kasvava ja kehittyvä sisältö palvelee kävijöitä monipuolisesti ja antaa syitä palata takaisin. Päämäärätietoinen sisällöntuotanto on myös tuplannut HK:n Facebook-fanien määrän.

Tulokset

Sivustoa mitataan jatkuvasti ja kehitetään systemaattisesti analytiikan, tutkimuksien ja käyttäjätestaamisen perusteella. Uudistunut HooKoo.fi puhuttelee hyvän ruoan ystäviä: kävijät viettävät sivustolla yhä enemmän aikaa ja vierailevat yhä useammilla sivuilla. Sivustolla vietetään 93 % kauemmin aikaa kuin ennen uudistusta, ja esimerkiksi mobiili- ja tablettikävijöiden määrä palvelussa on kasvanut yli 170 prosenttia.

Tutustu muihinkin tuloksellisiin tekemisiimme tästä.

hookoo-tulokset-linkedin

Helvetin markkinointiviestintä

Tällä viikolla järjestetään markkinointiviestinnänviikot Wanhassa Satamassa. Tapahtuma on kaksipäiväinen ja paikalle ryntää ammattilaisia, ammattilaisia ja ammattilaisia. Paikalla kuunnellaan puheita kuinka tulevaisuus rakennetaan. Paskan marjat.

Agendalla on puheita ja esityksiä joissa ei puhuta markkinointiviestinnästä sanallakaan, vaan erilaisista trendisanoista ja hilavitkuttimista. Sisältö puuttuu sisältömarkkinoinnin esityksestäkin. Markkinointiviestintä on yksinkertaisesti unohdettu tapahtumasta. Se varmaan muutti veroja pakoon ulkomaille.

Mikä mättää?

Kysyin viikon aikana sekä sosiaalisessa mediassa että IRL ihmisiltä: kuka tekee parasta markkinointiviestintää Suomessa? Vastauksia ei tullut kovin montaa. Miksi vastauksia ei tullut? Kysymyshän on erittäin helppo. Kuka on voittoisa? Kuka menestyy? Kuka tekee loistavasti asiat, niin että se helvetin ovipumppu laulaa?

Olisin varmaan saanut enemmän vastauksia jos olisin kysynyt: kuka tekee hyvää sisältömarkkinointia, kuka tekee hyviä mainoksia tai peräti kuka tekee parasta somea? Vastauksia olisi varmaan tullut aivan perkeleesti. Mutta kun kyse ei ole siitä kuka osaa jonkun pienen osan kokonaisuudesta ja kuka nimeää sen fiksuimmin. Kyse on siitä kuka voittaa kokonaiskilpailun. Nyt ei puhuta pistesijoista EM-kisoissa.

brand-valueMarkkinointiviestintällä on suora suhde brändin arvoon. Alkuperäinen kuva.

Olemme luoneet hirviön ja se syö meidät elävältä

Puhumalla ja väittelemällä eri termien ja toimialojen kesken olemme unohtaneet tärkeimmän. Asiakkaan. Asiakkaita sumutetaan termeillä ja uusilla teknologioilla vaikka kyse on vain markkinointiviestinnästä. Mitä markkinointiviestintä sitten on? Lainaan vastauksen tunnetulta kansainväliseltä toimistolta (pienellä muokkauksella). Markkinointiviestintä on keino saada yritys loistamaan. Se on kaikkea toimintaa, jonka jälkeen ihminen pitää yrityksestä (ja toivottavasti myös päinvastoin).

Ja tässä se juju juurikin on. Miten ihmeessä alan ammattilaiset, asiakkaat taikka ”kuplan ulkopuolella” elävät ihmiset eivät pysty nimeämään voittavia tahoja? Sellaisia yrityksiä joista asiakkaat pitävät? Tätä mietitään nyt todella vääristä näkökulmista.

Tästä on tehty liian vaikeaa

Tilannetta kuvaa hyvin se että jopa Helsingin Sanomissa kirjoitetaan lapsuksia. Mainos ei ole enää mainos vaan sisältömarkkinointia. Perkele, nyt oikeasti! OP:n mainos on mainos mitä perinteisimmässä muodossa. Perinteinen tarina. Ja hyvä sellainen.

Palavereissa täytetään bullshit-bingo-lappuja, jotta kaikki termit saadaan merkattua. Tällä pyhällä seremonialla perustellaan päätöksiä. Silirimpsistä vaan.

Peiliin katsomisen paikka

Olen itsekin syyllistynyt tähän, viimeksi viime viikolla. Luettelin pari kuumaa buzz wordia, vaikka ymmärsin täysin hyvin että kyse on vain modernista markkinointiviestinnästä. Kruunasin sen sitaatilla jonka luin Baked In kirjasta. Olin relevantti. Oikeasti juurikin tämä besserwisseröinti saa meidän unohtamaan mitä tässä ollaan oikein tekemässä: markkiointiviestintää. V* sentään.

Toivoisin että toimistot ja asiakkaat, riippumatta toimialasta, ottaisivat tämän nyt tosissaan. Yritykset menestyvät kun ne ymmärtävät mitä markkinointiviestintä on. Se on kaikkea ja kaikki. IT-hanke on markkinointiviestintää. Tuotesuunnittelu ja arvojen yhdistäminen on markkinointiviestintää. Se että yritys ymmärtää digitalisaation merkityksen on puhdasta markkinointiviestintää. Se että palvelu tai tuote suunnitellaan ihmisille on markkinointiviestintää. Tämä kaikki on modernia markkinointiviestintää. Puhutaan siitä sellaisena, eikä minään muuna.

Markkinointiviestinnänviikko

Tarkoitukseni ei tietenkään ole estää ketään menemästä tapahtumaan taikka luoda hallaa tapahtumalle. Toivon vain, että kun sinne mennään, niin sinne mennään tosissaan tekemään muutosta. Puhumaan markkinointiviestinnästä.

Eli jos aiot mennä paikan päälle puhumaan markkinointiviestinnästä suosittelen sinulle seuraavaa:

  1. etsi ihmiset, jotka eivät käytä trendisanoja
  2. Keskustelkaa aiheesta miten Suomeen saisi toimivaa markkinointiviestintää. Sellaista joka nostaisi tämän maan suosta. Sellaista joka veisi yrityksemme ulkomaille.
  3. Sitten vetäkää kännit. Aiheuttakaa pahennusta. Tehkää väärin.
  4. Hyvän idean muistaa senkin jälkeen kun sekoillut aamuyöhön asti nakkikioskilla.

Jos kuitenkin menet tapahtumaan jonkun muun syyn takia (kuin puhumaan markkinointiviestinnästä) voit ladata tästä työkalun tapahtumaan.

Godspeed kaikki markkinointiviestintinnän ammattilaiset. Saatana sentään.

 

Journalismista ei saa olla eri mieltä

Myönnän, jonkin asian ilmoittaminen kuolleeksi, on huonoa kirjoittamista ja klikkien kalastelua. Eräänlainen merkki tästä päivästä. Huomion kipeää kalastelua.

Kirjoitin journalismin kuolemasta digitalistiin. Kirjoitus tuotti vilkastakin keskustelua, vaikkakin varmaan vain pienessä helsinkiläisessä kuplassa. Juho Jokinen otti myös kantaa aiheeseen, ja jos ymmärsin oikein. Hänkin on huolestunut journalismin tulevaisuudesta, mutta ennen kaikkea yrityksien ansaintamallista (totta kai, siitä se leipä pöytään tulee, omanikin).

Mutta se mitä yritin kirjoituksessa selittää on yhteiskunnallinen tarve journalismille. Kasvattava ja valistava tarve. Se on erilainen tarve kuin mediatalon tarve saada rahaa tai kuluttajan tarve nähdä alastonta pintaa tai extreme-lifestyle videoita.

Kuinka uutta (liiketoimintaa) innovoidaan?

Kiinnitin keskustelussa ja kommentoinneissa huomiota muutamaan seikkaan. Semantiikkaan, määrittelyyn ja jääräpäisyyteen. Edelliset ovat ajattelun ja keskustelun tappajia. Edellisillä seikoilla voidaan ampua mikä tahansa ajatus alas ja pysyä vanhassa ajattelussa.

Mielenkiintoista oli huomata se että ajatus ammutaan alas sanomalla että ei näin pidä tehdä, koska näin ei ole ennenkään tehty. EIkö se ole juurikin päinvastaista mitä me toimistoina ja ammattilaisina myymme asiakkalle? Uutta rohkeaa ajattelua?

Joka tapauksessa, oli pohdintani huono tai hyvä, keskustelu oli mielenkiintoista. Mutta painottaisin alan ammattilaisia tosiaan miettimään entä jos -mallia. Siitähän innovoinnissa on juurikin kyse.

Toisaalta, twitter ei anna tilaa älykkäälle keskustelulle, vaan ihmisten pitää valita mitä puolustaa ja miten. Joten jatketaan keskustelua paremman huomisen vuoksi.

innovation-failure

Suunnitellaan parempi huominen

Opiskellessani ensimmäistä vuotta Lahden Muotoiluinstituutissa graafista suunnittelua osallistuin pakolliselle vuoden kestävälle peruskurssille. Toisin kuin osasin olettaa, kurssilla ei opetettu vain värioppia taikka dynaamisia kompositioiden rakentamista. Toki tietenkin myös niitäkin, mutta myös jotain erittäin oleellista joka on vaikuttanut minuun koko urani ajan.

Opettajani K.Lohko sanoi ensimmäisillä tunneilla jotain todella merkittävää suunnittelijoista. Hänen mielestään ”suunnittelijoiden tarkoitus on suunnitella parempaa huomista”.

Tuo yksittäinen lause jäi saman tien mieleeni ja olen kantanut sitä mukanani siitä asti. Paremman huomisen rakentaminen on suunnittelijan työtä. Ratkaisemme ongelmia ja rakennamme ratkaisuja, jotka helpottavat tai parantavat elämäämme.

Miten parempaa huomista voidaan suunnitella?

Ensinnäkin kaiken mittaaminen rahalla ja numeroilla on hulluutta. Numeroiden lisäksi tarvitsemme herkempiä instrumentteja, joita voimme käyttää rakentamiseen.

  1. Maailma tarvitsee esteettisesti kauniita asioita. Kauniit asiat antavat meille mielihyvää.  Kauniit asiat on helpompi mieltää oikeammaksi ensi silmäyksellä. Kaunis tuntuu hyvältä.
  1. Kauniiden asioiden lisäksi tarvitsemme ruokaa myös sielulle. Jaksamisen kannalta on oleellista että koemme elämyksiä, voimistumme, elvymme ja rakennumme uudestaan. Tätä varten suunnitelluilla asioilla pitää olla viesti, joka koskee syvemmältä. Se ei ole pelkkää kaunista pintaa tai teknologiaa, vaan polttoainetta sielulle.
  1. Ulkokuoren ja sisimmän lisäksi tarvitsemme toimivia asioita. Toimivat asiat saavat asioita tapahtumaan, syntyy suoria tuloksia. Suorat tulokset ovat mitattavissa numeroilla. Pelkällä kauneudella tai syvemmällä viestillä ei pärjää, tarvitaan aina toimivia mekanismejä ympärille.

Miksi meidän pitäisi rakentaa parempaa huomista?

Minun mielestäni sen pitäisi olla perustavoite jokaiselle meistä. Se voi tarkoittaa yhden kauniin asian tekemistä päivittäin. Se voi tarkoittaa palvelun suunnittelua, joka luo uusia työpaikkoja. Se voi myös olla yrityksesi mission muuttamista paremmaksi. Varmaa on vain se että näistä puhuminen on vasta ensi askel.

Uskon että vuonna 2015 puheet taantumasta tai positiivisuudesta, tai mistä tahansa muustakin, kääntyvät näkyviksi teoiksi. Uuden rakentaminen on jo hyvällä mallilla ja tulemme näkemään tuloksia, joissa yhdistyy estetiikka, sielukkuus ja toimivuus.

Hyvää ja ennen kaikkea parempaa uutta vuotta.

Joukko sininen seilaa sinisillä vesillä

Digitalist networkin esittelysivun ensimmäinen kappale sai minut kirjoittamaan ensimmäisen blogini. Sininen hetki meni jo aikoja sitten ja ilta on pitkällä. Olen juuri saanut valmiiksi yhden osan meneillään olevan projektini suunnittelusta. Kyse on ”sisältömarkkinoinnin” osasta, tarkemmin sanottuna informaatiografiikasta. Yhdessä copywriterin kanssa tulkitsimme kymmenisen sivua tekstiä uuteen muotoon, graafiseksi kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus kantaa viestiä, mukailee palvelulupausta ja tuottaa lisäarvoa yritykselle. Olemme luoneet jotain uutta.

Miksi nostan kyseisen asian esille? Eihän tuossa mitään erikoista ole, työtehtävä muiden joukossa. Nostan asian esille koska tälläkin foorumilla käsitelty aihe sisältömarkkinointi on puhuttu ja taputeltu aihe. Tällä hetkellä myydään sisältömarkkinointia kuin sinisen meren strategiaa vajaa kymmenen vuotta sitten. Ja myynti onkin alkanut tuottamaan tulostakin ja asiakkaat ovat myös alkaneet ostamaankin aihetta.

Sisältömarkkinointi on ehdotonta monelle yrityksistä, mutta ei välttämättä kaikille. Olen Jannen kanssa samaa mieltä siitä että kaikkea sisältömarkkinointia ei voi eikä kannata tietyiltä osin ulkoistaa muille tahoille tai toimistoille. Se ei ole kestävää, eikä varmaan kustannustehokastakaan. Jatkuva läsnäolo, reagointi ja tuotanto muodossa jos toisessa ei ole kokonaisuudessaan ulkoisen tahon työtä. Se on yrityksen omalla tontilla. Haasteeseen vastaus ei ole ulkoistaminen eikä asian kieltäminenkään. Ratkaisu on yrityskulttuurin muutos, tai uudelleen organisointi yrityksessä.

Kuitenkaan tämä ei ole se asia miksi päätin kirjoittaa. Tilanne on mielestäni ristiriitainen toiselta osin.

Sisältömarkkinointi esitellään tällä hetkellä ratkaisuna useaankin ongelmaan. Ja jos oikein tarkkaan lukee rivien välistä, niin väitetään on että se on helppoa ja nopeaakin. Mutta onko asia näin?

Esimerkki Oreosta kuuluu juurikin tähän hiukan harhaan johtavaan ajattelumalliin. Selkeää on, kuten blogissakin mainitaan, että mediasta ei tarvitse maksaa miljoonia. Mutta mitä Oreon kaltainen idea vaatii, se on ihan toinen tarina. Ensinnäkin idea on todella yksinkertainen, siksi niin saatanan hyvä. Pelkästään jo tuon oivalluksen saavuttaminen on todennäköisesti pitkän asiakassuhteen aikaansaannos, puhumattakaan luovan tiimin onnistumisesta. Ymmärrys asiakkaan tuotteesta ja yhteinen luottamus poiki uudenlaisen tavan tehdä markkinointia. Nyt postuumisti tämäkin asia on helppo sivuuttaa ohimennen, mutta kyseisen kampanjan idea oli juurikin tapa tehdä kampanja. Emme voi jälkeenpäin sekoittaa tuota ideaa sisältömarkkinoinnin trendiin. Kyse on paljon isommasta asiasta kuin tavasta siirtää asioita verkkoon tietyllä tapaa. Kyse oli synnyttää enemmän ja nopeammin ideoita, kuin kukaan muu kilpailijoista. Ja se ei ole helppoa.

Jotta voisimme verrata vallitsevaa ajatusta sisältömarkkinoinnista ja Oreon tapausta meidän pitää lähestyä aihetta tuotannollisesta näkökulmasta. Ajatellaan niin että idea on voinut syntyä yhdessä yössä (leikitään niin) ja voi olla että tiimin ei ole tarvinnut myydä uutta tapaa tehdä asiaa asiakkaalle (oikeasti, varmaan ihan tarpeeksi palavereja). Eli mitä siis vaatii tuottaa 100 hyvää ideaa, 100 niihin sopivaa mainoslausetta ja kuvallista ideaa, puhumattakaan valokuvien ja muun oheismateriaalin tuotannosta? Se että Oreo saa asian näyttämään niin helpolta ei kerro koko totuutta. En tiedä kuinka kauan koko kampanjan tekemiseen meni, mutta aivan varmasti siihen meni enemmän aikaa kuin tällä hetkellä eri blogeissa annetaan ymmärtää. Sisältömarkkinointi ei ole sama asia kuin Oreon kampanja, informaatiografiikan tuottaminen, videoiden suunnittelu ja tuotanto, lukemattomien kuvien tuottaminen instagramiin taikka ylipäätänsä minkään kiinnostavan sisällön tuottaminen (pois lukien henkilöiden omat blogit). On edesvastuutonta sanoa että aletaan vain tuottamaan sisältöä joka muistuttaa Sofi Oksasen kirjoituksia, sisältää insightin Eka Ruolalta ja näyttää visuaalisesti samalta kuin Rafael Minkkisen valokuvat. Siitä ei todellakaan ole kyse.

Tässä on siis selkeä ristiriita.

Arvo = Kompetenssi + Aika + Substanssi

Emme siis voi vain seilata sinisellä merellä ja hoilata mitä sattuu. Arvoa voi vain tuottaa arvoa vastaavalla materiaalia. Tässä tapauksessa arvo voidaan mitata vaikka seuraavalla kaavalla: arvo = kompetenssi + aika + substanssi. Ainoa asia mikä tuosta yhtälöstä on jäljellä on ajan hajauttaminen pidemmälle aikavälille. Arvo ei säily tai välity tässä yhtälössä. Se on silkka mahdottomuus.

Jotta Digitalist Network verkosto tuottaisi uusia ja herättäviä aiheita ja pystyisimme tosissaan näyttämään kyntemme ja nostamaan yleistä digitaalisen osaamisen tasoa Suomessa, toivoisin että emme myisi kaikkea sinisilmäisesti. Koska ennen pitkään joudumme vastaamaan näistä asiakkaillemme ja heidän asiakkailleen.