Valitse kolme

Moni varmaan tuntee klassikoksi muodostuneen kuvan kolmiosta, jonka otsikkona on Valitse kaksi. Kuvan otsikko viittaa kolmion reunoilla oleviin sanoihin Hinta, Laatu ja Nopeus.

Kolmio on tunnetaan monissa asiantuntijaorganisaatioissa ja konsulttipiireissä. Kolmio kaivetaan esiin internetistä kun edessä on liiketoiminnalle tärkeä päätös. Revolveri laitetaan ohimolle. Pitää valita vain kaksi kolmesta.

Kirjassaan Think Simple, Ken Segall kertoo kuinka näitä vaikeita asioita lähestyttiin Applella.

Segall kertoo että heidän mielestään ei ollut yksinkertaisesti edes muita vaihtoehtoa kuin valita kaikki kolme. Muuten menestystä ei vain yksinkertaisesti saavutettaisi.

Miksi he onnistuivat tässä ja niin moni muu organisaatio ei onnistu?

Segallin näkemyksen mukaan kyse on yksinkertaisuudesta. Kun yritystä johdetaan yksinkertaisuuden kautta, on mahdollista tehdä asioita nopeammin, laadukkaammin ja aina oikealla hinnalla.

Monimutkainen organisaatio ei taivu tähän. Laatu kärsii, koska asiat monimutkaistetaan. Budjetoinnit karkaavat käsistä, koska joudutaan korjaamaan. Ja lopuksi vielä myöhästytään markkinoilta.

Valitse kolme. Aina.

 

valitse-kolme

Selittämätön paha

Jokainen varmaan tietää tarinan viidesta apinasta häkissä.

Tarinan mukaan häkissä on viisi apinaa. Häkissä on myös keskellä tikapuut ja niiden yläpuolella roikkuu banaaniterttu. Yksi apinoista päättää lähteä lähestymään tikapuita saadakseen itselleen banaaneja. Samalla hetkellä muita apinoita suihkutetaan jääkylmällä vedellä. Ensimmäinen apina saa banaanin ja muut saavat jääkylmän suihkun. Sama toistuu uudestaan ja uudestaan. Jonkin ajan kuluttua apinat ymmärtävät että näillä kahdella asialla on yhteys. Jos yksi apina hakee banaanin, muut saavat kylmän suihkun. Tästä seuraa että aina kun yksi apina lähestyy tikapuita, muut estävät sitä. Jonkin ajan kuluttua kukaan ei enää lähesty tikapuita.

Seuraavaksi häkistä poistetaan yksi apina ja sen tilalle tuodaan uusi apina. Uusi apina äkkää nopeasti että banaaneja olisi tarjolla. Juuri kun uusi apina alkaa lähestyä tikapuita, muut apinat ryntäävät apinan kimppuun ja vetävät sen pois tikapuiden lähettyviltä. Apina on ymmällään, mutta päättää yrittää pian uudelleen. Sama lopputulos, paitsi hieman kovakouraisemmin.

Seuraavaksi häkistä poistetaan taas yksi vanhoista apinoista ja tilalle tuodaan uusi apina. Sama asia toistuu. Toiset apinat estävät uutta apinaa poistumasta häkistä.

Sama proseduuri toistetaan kunnes häkissä on vain uusia apinoita.

Häkissä on nyt viisi uutta apinaa, joista jokainen pelkää lähestyä tikapuita. Paniikinomaisesti ne vain kyhnöttävät häkin reunamilla. Yksikään häkin apina ei ole saanut pisaraakaan vettä niskaansa. Ne eivät siis edes tiedä miksi ne eivät saa lähestyä banaaneja.

Tarina on klassikko ja sillä yleensä kuvataan ihmisten käytöstä ja varsinkin kuinka ihmiset käyttäytyvät organisaatioissa.

Haluaisin käyttää samaa vertausta myös mainonnan käsitteeseen. En siis toimialaan taikka mainostoimistoihin, vaan mainonnan käsitteeseen.

Harvat eivät osaa selittää järkevillä perusteluilla että miksi mainostaminen on huono asia. He vain toteavat että se on paha asia. Järkisyitä on vaikea löytää. Näin on käynyt, koska kukaan ei ole pitkään aikaan kysynyt miksi mainostaminen ON paha asia. Näin vain on, koska jotkut muut ovat niin sanonut jossain, ehkä internetissä.

Miksi mainostaminen on selittämättömän paha asia?

Keskustellaan twitterissä

Ps. Kirjoittaja on itsekin sanonut että on olemassa liian paljon huonoa mainontaa ja ymmärtää hyvin että mainostaminen EI ole ratkaisu kaikkiin yrityksen haasteisiin. Kirjoitta myös tiedostaa että mainostamisen huono maine voi johtua mainostoimistoista ja niissä työskentelevistä ihmisistä.

		
		
			

Vallanhimo

Ihminen on eläin ja eläimillä on tapana hallita toisiaan. Laumalle syntyy johtaja ja johtaja saa asemastaan palkinnon. Joskus palkintona on vastakkaisen sukupuolen paritteluoikeus taikka polygamia. Nykyään tuo palkinto on raha ja asema.

Tämä inhimillinen palkintoa jahtaava käyttäytyminen vaivaa kaikenlaisia yrityksiä, toimialasta riippumatta.

”Yksi syy, mikä aiheuttaa kuppikuntia on ihmisten sairaalloinen vallanhimo”

Design filosofia tarjoaa tähän ratkaisua. Holokratia on malli jossa yrityksen perimmäinen funktio eli hallinta poistetaan. Isot hierarkiat puretaan ja yritys jaetaan pieniin soluihin, joissa on itsemääräämisoikeus. Tämä poistaa turhuuksia ja seurauksina on luovempia ja tuloksekkaampia lopputuotoksia, nopeammin. Aiheesta on kirjoitettu paljon ja siitä on johdettu erilaisia versioita ja malleja eri yrityksien käyttöön, mutta perusideassa on löytyy mielenkiintoinen ajatus. Nimittäin valta ja palkka.

Onko holokratia vastaus inhimilliseen vallanhimoon?

Kun ihmiset laitetaan pieniin tiimeihin, poistuu myös hierarkisuus. Jos hierarkisuus poistuu niin poistuu myös ”nousu” hierarkiassa. Mutta poistaako se siis myös ihmisen perinmäisen luonteen, eli vallanhimon? Tietty pienessäkin tiimissä on ”valtaa”, mutta isommassa on sitä enemmän.

Toinen mielenkiintoinen asia on palkka. Poistuuko tässä yhtälössä myös henkilöstön palkkojen kasvu? Yleensä ihmisten palkat nousevat kun tittelit, vastuut tai toimipaikka vaihtuu. Tässä holokratian mallissa jos ihmiset tekevät pienissä tiimeissä, saman vertaisina toisilleen, kuka saa enemmän palkkaa? Pienin tiimin oletettaisi tekevän myös aina samankaltaisia tehtäviä, vähän kuten tehtaassa. Miten palkka voisi kehittyä?

Miten design teoria vastaa? Te jotka toimitte näissä yrityksissä voisitteko avata miten näette vallan ja palkan teidän yrityksissä?

Digitalistin arvoketjut

Digitalisaation yksi kuumimmista aiheista on arvoketjut, erityisesti niiden muokkaamminen uusiksi. Tämähän tarkoittaa sitä että moni joutuu miettimään uudestaan omaa rooliaan arvon tuottamisen ketjussa. Jos et ole ketjun päissä, olet todennäköisesti kusessa, tai ainakin palkkasi tulee putoamaan hyvin nopeasti. Tämän pitäisi olla jo meille kaikille tiedossa.

Siksi olenkin erittäin hämmästynyt tästä pienestä kohusta, joka syntyi kuin Digitalistin perustajan Ville Tolvasen yritys Rome Advisors myytiin Ixonokselle, ja samalla Ixonoksen nimi vaihdettiin Digitalist Groupiksi. Ja kaupan yhteydessä Digitalistin sivusto siirrettiin Digitalist Groupin ”omistukseen”.

Ymmärrän sen pienen hajatelman että verkostoa, heimoa taikka liikettä ei voi myydä. No katsokaa maailmaa hieman tarkemmin. Eikö niin ole aina tehty? Eikö aina jokin pieni ryhmä ole tehnyt näin? Ja vielä sillä seurauksella että tämä pieni ryhmä on saanut vallan ja mammonan itselleen?

Tässä on kyse samanlaisesta tapauksesta, ainoastaan sillä erotuksella että pienempi ryhmä joka sai liikkeen aikaiseksi oli yksi henkilö. Yksi henkilö loi käsitteen ja sai muutamia mukaan liikkeeseen. Ja niin liike lähti käyntiin.

Minäkin olin yksi tuosta porukasta. Olin muistaakseni aika ensimmäisiä kirjoittajia ja kävin ”lihassa” ensimmäisessä Digitalistissa. Päivästä yksi minulle oli selvää että olin töissä Villelle ja hänen liikkeelleen. Oli myös selvää että suhde, jolla arvoa jaettaisiin olisi 99% Villelle ja 1% Markukselle. Siitä huolimatta tein tämän ”näkymättömän sopimuksen”. Olen saanut tuon 1% takaisin ja vähän enemmänkin, ja olen siihen tyytyväinen. Se oli meidän diili.

No mitä tulee itse kauppaan. Hienoa Ville. Onnea! Ja onnea kaikille jotka olitte mukana sitä luomassa, teille jokaiselle bloggaajalle ja twiittaajalle. Toivottavasti uusi Digitalist Group tulee menestymään kansainvälisesti ja onnistutte viemään ilosanomaa eteenpäin. Tehkää niin, tämä maa tarvitsee sitä.

PS. Minun tekstejäni ei tarvitse poistaa vaan palauttaa. huomasin että osa kirjoituksistani oli poistunut vaihdoksen yhteydessä. Jos olisitte kilttejä niin voisitte palauttaa ne.

Markkinointi

Markkinoinnin tehtävä ei ole tehdä kauppaa, se on myyntisi tehtävä.

Markkinoinnin tehtävä on lisätä sinun ideasi tunnettuutta markkinoilla. Ja ennen kaikkea markkinoinnin tarkoitus on saada ihmiset ymmärtämään mikä ON sinun ideasi. Mikä on ajatus josta sinut tunnetaan.

Jotta jokin taho tunnetaan jostain ideasta, idean pitää olla erilainen.

Tolvanen tunnetaan Digitalistista.

Patagonia tunnetaan siitä että haluavat että ostat heiltä vähemmän.

Tokmanni tunnetaan ämpäreistä. Ämpäri on idea, joka on tehty näkyväksi.

Markkinointi ei myöskään tarkoita vain mainontaa, niin kuin usein väärin ymmärretään. Markkinointi on kaikkea mitä yritys tekee. Siksi onkin tärkeää kääntää ajattelu niin päin että kaikessa mitä teet, pitäisi näkyä sinun ideasi.

Markkinointi onkin yksinkertaisuudessaan idean välittämistä, kaikin tavoin.

Tärkeää onkin kysyä, markkinoitko ideaasi?

Mielenkiintoinen viikko 48

Poikkeuksellisesti bloggaan tällä kertaa päivittäisestä työelämästä markkinointiviestinnän toimistossa. Tämä viikko oli erittäin kiireinen mutta täynnä niin mielenkiintoisia tapahtumia. Alla muutamia asioita mitä tapahtui ja mistä voi olla ylpeä. Kiitos koko toimiston väelle ja asiakkaille loistavasta työstä.

Viikko alkoi mukavalla uutisella Kela on valinnut dynamo&sonin yhteistyökumppanikseen. Tätä on mahtavaa lähteä tekemään asiakkaan sekä erittäin hyvien yhteistyökumppanien kanssa.

Slush16 tapahtuma järjestettiin jälleen kerran Helsingissä. Odotettu tapahtuma keräsi noin 17 000 henkilöä pöhisemään yhteen paikkaan tulevaisuuden liiketoiminnasta ja uusista ideoista.

Vierailimme perehtymässä uusimpiin startuppeihin, trendeihin ja kuuntelemaan mielenkiintoisimmat puheet. Kirjoitan niistä varmaan myöhemmin.  Tapahtumassa oli myös useita dynamo&sonin tekemiä töitä nähtävillä.

Nokian osastolle olimme suunnitelleet Virtual Reality demon, jolla lanseerattiin Nokia Innovation Platform.

Slushin päälavalla (Founders Stage) julkaistiin Rovien spinoffina syntynyt yritys Hatch. Olimme tekemässä lanseeraukseen materiaaleja, alla lanseerausfilmi ”the Game Changer”.

Slushissa oli myös muutamia startup-yrityksiä, joille olemme tehneet töitä. Esimerkiksi Wibe Academylle suunnittelimme markkinointiviestintää ja visuaalisen ilmeen.

Torstaina oli kansainvälinen AIDS päivä. Teimme päivää varten filmin sosiaalista mediaa varten. Video levisikin ihan mukavasti sosiaalisessa mediassa.

Loppuvuosi tuleekin menemään mukavien uusien projektien kimpussa ja tiedän että yhtä loistavaa materiaalia on tulossa ulos.

Hyppää mukaan.

Tesla ei käytä rahaa mainontaan

Väitetään että Tesla ei käytä rahaa mainontaan. Totta tai ei. Tärkeää onkin ymmärtää että Tesla käyttää rahaa markkinointiin ja innovointiin, ja paljon käyttääkin.

Sanomattakin on selvää että Teslan tarina on kiehtova. Hullu nero, upporikas riskinottaja, haluaa pelastaa maailman. Kuulostaa ihan Marvelilta. Silti, kyse on vain loistavasta markkinoinnista.

Ehkä mielenkiintoisempi keskustelu on kuitenkin se että miten muut voivat menestyä käyttämällä samankaltaista markkinointia? Kannattaa kysyä itseltään, että onko minulla yritys joka voi pelastaa maailman? Ei varmaan. Onko minun tuotteella jokin erityinen merkitys ihmisten elämään? Ei varmaan. Se miksi sinulle ei ole näitä samanlaisia markkinoinnin ylivoimia johtuu siitä että yritys jossa olet töissä on varmaan hiukan vanhempi kuin Tesla. Maailma jolloin yrityksesi liiketoiminta on synnytetty oli täysin eri. Silloin liiketoimintaa lähestyttiin täysin eri näkökulmista.

Peter Drucker on jo kauan aikaa sitten todennut että yrityksellä on kaksi funktiota; innovointi ja markkinointi. Tuo pitää edelleen täysin paikkaansa.

Vanhaan liiketoimintaan nojaaminen on viisasta, siihen asti kun se koituu kuolemaksi.

Joko innovoit tai kasvatat markkinointibudjettiasi.

Tai sekä että.

Näe heikkoudet ominaisuuksina

Törmäsin ihan mahtavaan minidokumenttiin tällä viikolla. Dokumentti kertoo suppeasti ajateltuna Volkswagenin vanhoista mainoksista. Hiukan avarammin ajateltuna taustalla ja kaikessa tekemisessä on toisenlainen kulma. Erittäin tarkkaa ymmärrystä markkinasta ja miten erottaudutaan positiivisesti kilpureista. Näin yksinkertainen ajattelu poistaa loissaolollaan. Monimutkaista luullaan arvokkaammaksi.

Kannattaa investoida kaksikymmentä minuuttia tämän katseluun.

Zig Zag.

Markkinointiviestinnän vastakkainasettelu

Olen ymmälläni. En ole varma onko meidän markkinointviestinnän päättäjillä nyt oikein selvät sävelet mitä tuleman pitää. Edellisten kahden viikon aikana on pidetty kaksi erittäin mielenkiintoista seminaaria, joissa on puhuttu markkinointiviestinnästä. Ensimmäinen oli Nordic Business Forum ja toinen Sanoman järjestämä Get Tomorrow tapahtuma.

Mielenkiintoista tästä tekee se että juuri enempää vastakkainasettelua ei voisi olla. Toisessa julistetaan että mainonta kuolee ja toinen väittää että mainonta on ainoa järkevä investointi tulevaisuutta varten. Molemmissa todennettiin väittämiä erilaisilla tutkimuksilla ja käppyröillä.

Scott Galloway

Gallowayn esitys oli mahtavan energinen, pystyin tuntemaan syljen kasvoillani vaikka katsoin esityksen jälkikäteen striimiltä. Mies on loistava esiintyjä. Esityksen energisyyden lisäksi olen samaa mieltä näistä esityksessä esitetyistä faktoista:

  1. Ihmiset eivät halua nähdä mainoksia palveluissa (netflix), mutta se ei tarkoita sitä että ihmiset eivät halua nähdä mainoksia missään muodossa
  2. mediatoimistot ovat kusessa, mainosrahat ovat siirtyneet Googlelle ja Facebookille
  3. Perinteinen mainonta ei ole enää ainoa tapa tehdä markkinointiviestintää (pitkään aikaan)
  4. Huono mainonta joutuu käyttämään moninkertaisesti enemmän rahaa näkyvyyteen kuin hyvä mainonta

Ethan Decker

Deckarin esityksen voit katsoa alla olevasta linkistä. Esitys ei ole niin hurmoksellinen kuin Gallowayn, mutta kannattaakin tarkastella sisältöä elekielen ja huutamisen sijaan. Tärkeimpänä nostaisin esiin tutkitun faktan (kaavan), jonka mukaan esimerkiksi FMCG kategoriassa yhden ja kahden ostokertojen määrä merkitsee melkein 50% kaikesta myynnistä. Ethan väittää että tuo 50% johtuu mainonnasta. Kolmen tai useampi ostokerta voi kertoa lojaliteetista ja se koostaa loput 50% kokonaismyynnistä. Tätä on syytä miettiä.
markkinointiviestinta-vastakkainasettelu-2 markkinointiviestinta-vastakkainasettelu

Huom. vaikka esityksen ihmiset puhuvat mainonnasta, itse haluan käyttää sanaa markkinointiviestintä. Suomessa mainonta on jo henkisesti tapettu niin markkinointiviestintä pitää edes jollain tasolla päättäjän mielenkiinnon kirjoituksessani.

Virtuaalimaailma mahdollistaa täydellisen disruption

Kuvittele että tulet tekemään töitä lähitulevaisuudessa virtuaaliympäristössä. Ja ei, en tarkoita nyt intranettiä videoneuvotteluineen, vaan ihan oikeaa virtuaalimaailmaa.

No tässä ei sinänsä ole mitään uutta.  Kenellekään ei pitäisi myöskään tulla yllätyksenä että virtuaalimaailmassa tullaan käymään kauppaa. Tuota uutta kaupan mahdollistavaa ekosysteemiä ollaan muuten paraikaa rakentamassa. Nyt on siis myös korkea aika miettiä hyppääkö mukaan vai jäädäkkö jälkeen kuten verkkokaupan kanssa kävi. Mutta tulevaisuuden kannalta oleellisempi kysymys onkin että tuleeko virtuaalimaailmaan oma laki ja minkälainen se tulee olemaan.

Jos virtuaalimaailmassa ei päde tämän maailman lait se muuttaa peliä merkittävästi. Kuvittele että voisit alkaa valmistamaan ruokaa, lääkkeitä tai vaikkapa autoja. Ilman valvontaa, regulaatiota taikka ammattitaitoa. Tämä antaa rajattomat mahdollisuudet. Täydellinen muutos verrattuna tähän todellisuuteen.

Ei lakeja. Ei rajoituksia. Kaikki tuntemamme arvoketjut murtuvat.

Totaalinen disruptio.