Viestintä on epäonnistunut

Jokaisella yrityksellä on lukemattomia keinoja ja kanavia suorittaa viestintää.

Kuitenkin suurin osa, väittäisin että 99 prosenttia, näistä viesteistä on täysin turhia vastaanottajalle. Ja tässäpä onkin kupletin juoni. Viestin lähettäjä luulee että viestiminen itsessään on jotenkin tärkeää. Ei se ole.

Samoin myös 99 prosenttia nähtävästä mainonnasta ja markkinoinnista on täysin turhaa. Moni mainonnaksi väitetty suorite on itse asiassa pelkkää yksisuuntaista viestintää ja erittäin turhaa sellaista.

VIESTINTÄ YLEENSÄ EPÄONNISTUU, PAITSI SATTUMALTA.
– OSMO WIIO

Viestinnässä lähdetään ajatuksesta että on olemassa jokin viesti, joka pitää saada vastaanottajalle. Oikeasti tärkeämpi kysymys kuitenkin on, että mitä tapahtuu tai toivotaan tapahtuvan kun viesti saavuttaa vastaanottajan.

Viestit, keinot ja kanavat pitää rakentaa niin että ne saavat aikaiseksi haluttua toimintaa. Toivottu toimenpide ei ole yleensä päivän selvien asioiden sanomista taikka massapeittoa. Tämä tuntuu unohtuneen monelta yritykseltä.

JOS OLET ITSE VIESTINTÄÄN TYYTYVÄINEN, NIIN VIESTINTÄ VARMASTI EPÄONNISTUU. – OSMO WIIO

Tarkkaile hiukan viestejä joita näet ympärilläsi. Todennäköistä on, että törmäät seuraavan kaltaiseen viestiin: Intohimolla valmistettu kotimainen uutuus, jossa on vähemmän tätä haittaavaa ainetta ja enemmän merkityksellistä sisältöä.

Yllä oleva ei ole periaatteessa huono viesti sisällön puolesta, mutta se ei saa mitään reaktiota. Ostatko tosiaan tuotteen tai palvelun jos se kerrotaan olevan valmistettu kotimaassa? Merkitystä koitetaan myydä lisäämällä se sanana jokaiseen suoritteeseen. Niinkö merkitystä luodaan? Miksi sorrumme viestinnässä tämän tyylisiin virheisiin ja laiskuuteen joka päivä?

MITÄ ENEMMÄN VIESTITÄÄN SITÄ HUONOMMIN VIESTINTÄ ONNISTUU. – OSMO WIIO

Väitän että yritykset jotka ymmärtävät ihmisiä parhaiten rakentavat aktivoivia kohtaamisia. Kohtaamiset voivat olla mitä tahansa, mutta ainoa asia mikä merkitsee on se että ne aktivoivat ihmisiä.

Design for action on tuttu teesi palvelumuotoilusta. Toivoisin että se jalkautuisi myös viestinnän ammattilaisten teeseihin, tarinallisuuden ja brändiajattelun rinnalle.