Yli 10 000 tuntia taidetta

Alakulttuurit tulevat ja menevät. Yksi on kuitenkin ylitse muiden, graffiti. Se on sinnitellyt jo vuosikymmeniä, riippuen laskutavasta.

Graffiti on yksi tunnetuimmista alakulttuureista koko maailmassa. Se on kyllä osittain valtavirtaistunut ja muuttanut muotoaan, mutta silti sitä on kaikkialla. Muoti, musiikki, markkinointiviestintä tai taide ammentavat sieltä vaikutteita. Emme pääse karkuun sitä.

Joskus taito ja onni loppuvat kesken.

Mitä graffiti tai ylipäätänsä taide vaatii? Se vaatii suurta kykyä antautua jollekin asialle sata prosenttisesti. Se vaatii sinnikästä ponnistelua parempaan, vaikka se olisikin laitontakin. Se vaatii uhrauksia ja myönnytyksiä. Se ei ole helppoa. Matka on pitkä. Yleensä matka on pidempi kuin odottavan kärsivällisyys. Joskus taito ja onni loppuvat kesken.

Kuitenkin kaikista näistä esteistä huolimatta meidän pitäisi pystyä kannustamaan muita ottamaan tämä matka omakseen. Silläkin uhalla että lopussa ei ole palkintoa. Miksi?

ars-gratia-artis

Uskon että taiteella, ”melkein” kaikissa muodoissaan, on merkitys ihmisille. Se voimaannuttaa ja antaa uskoa. Se ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Yleensä taiteen eteen joutuu ponnistelemaan vuosia, löytääkseen sen oman tyylinsä – tavan kommunikoida ihmisille. Se ei tule helpolla. Se vie kymmeniä tuhansia tunteja harjoitusta. Ponnisteluja muita tahoja ja esteitä vastaan. Sitä pitää muistaa arvostaa.

Meillä kaikilla on vastuu ylläpitää taidetta ja sen luomisprosessia. Sekä kuluttajien että yrityksien pitää ymmärtää taiteen merkitys yksilölle ja yhteisöille.

Kun ymmärtää yllä olevan, voi olla mukana luomassa jotain kaunista. Tässä on loistava esimerkki miten hylätystä talosta saa kauniin taideteoksen.

Sofles – Limitless. Kolme miljoonaa katselukertaa ensimmäisen viikon aikana. (päivitetys: yli 9 miljoonaa katselukertaa)

Soflesin taide muistuttaa omasta mielestäni mestareiden kuten Kandinsky, Malevitch tai Pollockin yms. töitä. Kuitenkin tuoden niihin jotain uutta. Tässä teoksessa mukaan on lisätty liikkuvan kuvan erinomainen konsepti ja leikkisyyttä. Lopputulos on hämmästyttävä ja herkullinen (tosin musiikki ei ole makuuni, mutta menköön tällä kertaa – onhan siellä Bustaakin seassa). Ja kyllä, tämäkin oli mainos.

Ars gratia artis.